Kannabiksen kieltolaki tappaa

Kannabiksen kieltolakia puolustellaan usein vetoamalla kannabiksen haittoihin ikään kuin dekriminalisoinnin tai laillistamisen kannattajat eivät olisi niistä tietoisia. Todellisuudessa asia on täysin päinvastainen. Yksi tärkeimmistä syistä, miksi kannabis tulee laillistaa, ovat nimenomaan päihteiden aiheuttamat haitat.

Tarinat kannabiksen tai muiden päihteiden ongelmakäyttäjistä ovat tapahtuneet nykyisen päihdepolitiikan aikana. Nykyinen päihdepolitiikka ei siis ole estänyt niitä. Ihmisistä on tullut ongelmakäyttäjiä siitä huolimatta, että kannabista on rikollista käyttää, tuottaa ja omistaa. Kieltolaki ei estä ihmisiä käyttämästä kannabista siitä huolimatta, että sitä valvotaan jopa ihmisoikeuksia loukkaavilla toimenpiteillä.

Kieltolaki ei ole halpa. Nykyinen politiikka maksaa valtiolle ja kunnille, eli veronmaksajille, suoraan 228 miljoonaa euroa. Suorien kulujen lisäksi sosiaaliset ja terveydelliset haitat maksoivat 550-1 210 miljoonaa. Ja tämä on siis nykyisellä politiikalla.

Monet Euroopan maat, kuten esimerkiksi Portugali ja Tsekki, ovat purkaneet kieltolakejaan onnistuneesti. Kieltolain purkamisen jälkeen päihteiden aiheuttamat terveydelliset haitat ja kustannukset yhteiskunnalle ovat laskeneet ja veronmaksajien rahat ovat säästyneet. Kieltolain purkaminen toimii.

Kieltolaki sen sijaan on kallis ja tehoton järjestelmä, joka aiheuttaa terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Se estää apua tarvitsevien auttamisen ja maksaa miljoonia. Pahimmillaan kieltolaki tappaa.

Kieltolaki tekee kannabiksesta vaarallista

Yksi kieltolain seuraus on käytettyjen päihteiden muuttuminen huomattavasti vaarallisemmaksi kuin mitä ne muutoin olisivat. Ilmiö on tuttu alkoholin kieltolain ajalta. Kieltolain aikana juopot alkoivat tenuttaa lasolia ja denaturoituja alkoholeja. Nämä aiheuttivat huomattavasti enemmän vahinkoa kuin alkoholi koskaan. Kannabiksen kieltolain kohdalla sama ilmiö toistuu. Kielletty kannabis synnyttää kysyntää erilaisille korvikepäihteille, kuten synteettisille kannabiskorvikkeille.

Kannabis ei tapa, mutta korvikepäihteet tappavat.

Kannabis ei tapa, mutta korvikepäihteet tappavat.

Kun kannabis on laitonta, ihmiset alkavat käyttää enemmän vaihtoehtoisia päihteitä, kuten erilaisia kemikaaleja, jotka jäljittelevät kannabiksen vaikutusta. Nämä kemikaalit ovat sellaisia, joita lainsäätäjä ei joko pysty tai ole ehtinyt tehdä laittomiksi, ja niitä syntyy koko ajan lisää. Ainoa syy, miksi ne ovat olemassa, on se, että kannabis on laitonta.

Synteettiset korvikepäihteet ovat huomattavasti vaarallisempia kuin kannabis. Siinä missä kannabis on suhteellisen mieto ja turvallinen päihde, synteettiset kannabiksen korvikkeet ovat suoranaista myrkkyä. Ylilääkäri Ulrich Tacken mukaan synteettisten tuotteiden vaara aiheuttaa psykoosia on paljon suurempi kuin marijuanalla. Synteettiset aineet voivat aiheuttaa harhaluuloja ja sekavuutta. Pahimmillaan synteettinen korvike saattaa tappaa ensimmäisellä käyttökerralla.

Sen lisäksi, että kieltolaki synnyttää markkinat vaarallisille korvikepäihteille, se myös heikentää tavallisen kannabiksen laatua. Pimeillä markkinoilla kannabiksen laatua ei nimittäin tarvitse valvoa lainkaan. Katukauppiaat saattavat lisätä kannabikseen esimerkiksi lakkaa, jotta aineen paino kasvaisi aineen turvallisuuden kustannuksella. Lisätty lakka puolestaan tekee tavallisestakin kannabiksesta vaarallista.

Kieltolaki ei tarkoita, että markkinoita ei olisi. Se tarkoittaa, että markkinat ovat villi länsi, jossa kaikki käy ja jota kukaan ei valvo. Mikäli kannabis olisi laillista, voitaisiin myyjiltä edellyttää tiettyä laatutasoa ja käyttäjät saisivat aina turvallisinta mahdollista kannabista.

Kieltolaki luo sosiaalisia ongelmia

Yksi kieltolain ikävimmistä haittavaikutuksista on sen syrjäyttävä vaikutus, joka kohdistuu etenkin elämänsä alussa oleviin nuoriin. Mikäli nuori jää kiinni kannabiksen polttamisesta, hän saattaa menettää esimerkiksi opiskelupaikkansa. Toinen opiskelupaikka puolestaan saattaa jäädä kokonaan saamatta kannabistuomion vuoksi.

Tuomio saattaa myös estää henkilöä työllistymästä. Tohtori Jussi Perälän mukaan monet työnantajat tekevät henkilöstöä palkatessaan erilaisia epävirallisia selvityksiä. Poliisin ei tulisi virallisesti kertoa näissä kyselyissä mahdollisesta huumausainemerkinnästä, mutta Perälän mukaan käytännössä asiasta kerrotaan helposti. Vaikka henkilö olisi lopettanut kannabiksen käytön, voi häneltä jäädä työpaikka sen vuoksi saamatta.

Kieltolain syrjäyttävä vaikutus myös estää muuta normaalia yhteiskunnallista toimintaa ja voi vahingoittaa vakavasti jopa perhe- ja sukulaissuhteita. Huumausainetuomio voi esimerkiksi tarkoittaa armeijan lykkääntymistä tai sitä, että nuori ei saa hankittua ajokorttia. Huumausainemerkintä voi myös vaikuttaa isän ja lapsen väliseen oikeudelliseen suhteeseen.

Yksikään näistä ongelmista ei ole sellainen, joka liittyisi itse kannabikseen. Kaikki niistä ovat seurausta pelkästään kieltolaista. Ne ovat siis keinotekoisia, lainsäätäjien itse aiheuttamia ongelmia, joille ei ole mitään pohjaa.

Yhteiskunnan logiikka on tässä asiassa järjetöntä. Koska kannabis on haitallista ja syrjäyttää ihmisiä, viranomaiset varmistavat, että kannabiksen käyttämisestä kiinni jäänyt ihminen varmasti syrjäytyy. Kieltolaki on rakennettu sysäämään ihmisiä ulos yhteiskunnasta.

Kumpi syrjäyttää enemmän, kannabis vai vankila?

Kumpi syrjäyttää enemmän, kannabis vai vankila?

Kieltolaki estää ongelmien hoitamisen

Sen lisäksi, että kieltolaki lisää ongelmia, se myös estää jo olemassaolevien ongelmien ratkaisemisen. Jos henkilö kuuluu siihen vähemmistöön, jolle kannabiksen käytöstä aiheutuu ongelmia, hänen kynnyksensä hakea apua on korkea, koska avun saamisen ohessa tai sen sijasta ongelmakäyttäjä saa sakkoa tai jopa vankilaa. Kannabiksen kriminalisointi luo avun tarvitsijoille uhan sen sijaan, että heitä toivotettaisiin hakemaan apua.

Pelko rikosoikeudellisista seuraamuksista aiheuttaa sen, että monet eivät hae apua. Tämän seurauksena monet hoidettavissa olevat ongelmat jäävät hoitamatta ja aikaisessa vaiheessa helposti katkaistavissa oleva ongelmakierre jää katkaisematta. Laillistamisen ansiosta ongelmakäyttäjät saisivat helpommin ja aikaisemmassa vaiheessa apua. Tämä vähentää sekä ongelmia että niiden kuluja yhteiskunnalle.

On kiistämätön fakta, että lähellekään kaikki kannabiksen käyttäjät eivät ole ongelmakäyttäjiä. Monet kannabiksen käyttäjät elävät tuottavan ja menestyksekkään elämän, kuten esimerkiksi fyysikko Carl Sagan tai näyttelijä Jennifer Aniston. Kieltolaki kuitenkin tarkoittaa, että viranomaisten resursseja tuhlataan myös näiden harmittomien tai jopa tuottavien henkilöiden jahtaamiseen.

Kannabiksen ollessa laillista resursseja ei tarvitse kohdentaa lainkaan henkilöihin, joille kannabis ei muodosta mitään ongelmaa. Kaikki resurssit voidaan kohdistaa sinne, missä niitä todellisuudessa tarvitaan, eli ongelmakäyttäjiin. Jokaisella viattoman perjantaipössyttelijän vainoamiseen, tuomitsemiseen ja vangitsemiseen käytetyllä sentillä voitaisiin korjata ongelmia.

Kieltolaki myös tarkoittaa, että kaikki ongelmat jäävät yhteiskunnan maksettavaksi sen sijaan, että käyttäjät itse maksaisivat hoitonsa. Laillistamalla ja verottamalla kannabista voitaisiin aineesta saada tuloja, joilla huolehtia kannabiksen haittavaikutuksista. Tämä sama logiikka pätee myös alkoholin ja tupakan kanssa. Mikäli kannabista ei veroteta, kulut maksaa yhteiskunta. Jos kannabista verotetaan, kannabiksen käyttäjät itse maksavat potentiaalisia kuluja yhteiskunnalle.

Fyysikko Carl Sagan käytti kannabista ja puhui sen puolesta.

Fyysikko Carl Sagan käytti kannabista ja puhui sen puolesta.

Kieltolaki on tyhmää

Selkein ja yksinkertaisin pointti kieltolakia vastaan on se, että kieltolaki ei toimi. Siitä hyötyvät käytännössä ainoastaan rikolliset, salakuljettajat ja huumekauppaa harjoittavat poliisit. Kaikille muille kieltolaki on vahingoksi, oli kannabiksen käyttäjä tai ei.

Albert Einsteinin mukaan tyhmyyden määritelmä on yrittää samaa asiaa yhä uudelleen ja odottaa erilaisia lopputuloksia. Kieltolakia on yritetty kohta 50 vuotta, mutta kannabiksen käyttö on vain lisääntynyt. Saman politiikan jatkaminen toiset 50 vuotta ei tule muuttamaan tätä mihinkään suuntaan. Huumeiden aiheuttamat ongelmat meillä jo on, mutta me emme tarvitse niiden lisäksi enää kieltolain aiheuttamia ongelmia.

Kansalaisaloite.fi:ssä on avautunut juuri kannabiksen dekriminalisointia vaativa kansalaisaloitekeräys. Tämän allekirjoittaminen on jokaiselle järkevää, sillä kieltolaki ei auta ketään, mutta vahingoittaa monia.

Mainokset