Ruotsinpakottajien argumentit ovat yhtä ilmatiiviitä kuin pieru

Mitä enemmän kuulee poliitikkojen argumentteja pakkoruotsin puolesta, sitä varmemmaksi tulee, että pakkoruotsille ei ole mitään järkeviä perusteita. Argumentit ovat useimmiten lähinnä erilaisia olkiukkojen rakentelua, kuten syyttelyä nationalismeista tai asettamalla toisten suuhun väitteitä, joita kukaan ei ole esittänyt.  Pakkoruotsikeskustelussa pelotellaan taantumuksella, ruotsinkielisten holokaustilla ja muulla täysin yhdentekevällä sanahelinällä, joka ei joko tarkoita mitään tai jolla ei ole mitään liittymäkohtaa todellisuuteen.

En jatkuvasti jaksa sosiaalisessa mediassa toistella papukaijan lailla samoja argumentteja joka ikisessä keskustelussa, jonne muodottoman nenäni satun tunkemaan, päätin koota tähän muutamia niistä väitteistä, joihin törmään useimmiten, sekä kertoa, miksi nämä väitteet ovat päin helvettiä. Koska tiedän, että kaikissa asioissa on aina useampia puolia ja me karvattomat apinat olemme toivottomasti omien aivojemme vankeina, olen täysin varma, että pakkoruotsille löytyy myös jotain järkeviä, faktoihin perustuvia argumentteja. Toivon, että ruotsinpakottajat näkisivätkin hieman vaivaa ja toisivat esille muutamia näistä argumenteista, niin ei joudu jatkuvasti hokemaan samoja juttuja.

Muun muassa tätä suomenruotsalaista miestä syrjittiin, koska hänen aikanaan ei ollut pakkoruotsia.

Muun muassa tätä suomenruotsalaista miestä vainottiin, koska hänen aikanaan ei ollut pakkoruotsia.

1. Vapaaehtoisuus ei tarkoita vaihtoehdottomuutta

Väite: ”Valinnaisuus on johtanut siihen, että kouluissa opiskellaan entistä vähemmän kieliä. Todennäköinen seuraus on, että mitään muuta kieltä ei sitten valittaisi tilalle.”
Paavo Lipponen, Svenska nu ry:n puheenjohtaja

Vastaus: Pakkoruotsin poistaminen ei vähennä koulujen pituutta, vaan pakkoruotsin tilalle on asetettava opetussuunnitelmissa jotain muuta. Kaikista todennäköisimmät ja loogisimmat vaihtoehdot ovat toiset kielet. Pakkoruotsin poistaminen ei tarkoita, että ”mitään muuta kieltä ei valittaisi tilalle”, vaan sitä, että ihmisillä on mahdollisuus valita toinen kieli tilalle.

2. Vapaa kielivalinta parantaa kilpailukykyä

Väite: ”Toteutuessaan [vapaaehtoinen kielivalinta] heikentäisi Suomen kilpailukykyä. Suomi on taloudellisissa vaikeuksissa ja tarvitsee kielitaitoisia ihmisiä. Tarvitsemme kouluihin enemmän kielten opetusta, emme vähemmän.”
Anna-Maja Henriksson, oikeusministeri

Vastaus: Elinkeinoelämä kannattaa vapaaehtoisuutta kielten valintaan ja näkee pakkoruotsin Suomen kilpailukykyä vahingoittavana tekijänä. EK:n mielestä pakollinen ruotsin opettaminen syö resursseja muiden kielten opiskelusta ja siten heikentää suomalaisten kieltenosaamisen monipuolisuutta. EK:n jäsenjärjestöt painottavat omassa rekrytoinnissaan esimerkiksi venäjää, portugalia ja kiinaa moninkertaisesti ruotsiin nähden. Elinkeinoelämän näkökulmasta pakkoruotsi on vahingollinen ja haitallinen suomalaisten työllisyydelle.

Pakkoruotsi ei lisää kielten osaamista, vaan vähentää sitä. Suomen kielipolitiikka on poikkeuksellinen muihin Pohjoismaihin verrattuna. Vaikka muissakin Pohjoismaissa on kielivähemmistöjä, kuten Ruotsin suomalaiset, ei missään muussa Pohjoismaassa ole vastaavaa pakollista vähemmistökieltä kuin Suomessa. Tämän seurauksena kaikissa muissa Pohjoismaissa osataan kieliä laajemmin ja paremmin kuin Suomessa. Pakkoruotsi tarkoittaa, että kaikki joutuvat käyttämään resursseja saman kielen opiskeluun, vaikka suurin osa ei ole motivoitunut siihen ja esimerkiksi Itä-Suomessa venäjän osaaminen on huomattavasti hyödyllisempää. Pakkoruotsin poistaminen ei vähennä kielten opetusta, vaan lisää sitä, koska pelkän ruotsin opetuksen lisäksi oppilaille tarjotaan myös muita kieliä.

Pakkoruotsi edistää lähinnä ruotsinkielisten kilpailukykyä suomenkielisiin nähden.

Pakkoruotsi edistää lähinnä ruotsinkielisten kilpailukykyä suomenkielisiin nähden.

3. Kaksikielisyys ei edellytä pakkoruotsia

Väite: Kannatan pakollisuutta, koska kukaan ei ole vielä vakuuttanut minua siitä, etteikö vapaaehtoisuuden vaikutus olisi pitkällä tähtäimellä sellainen, että on mahdotonta pitää kiinni kaksikielisyydestä.”
Li Andersson, Vasemmistonuorten puheenjohtaja

Vastaus: Suomessa on ollut pakkoruotsi vasta 70-luvulta. Tätä ennen ruotsia opetettiin ainoastaan niille, jotka sitä tulivat myöhemmin tarvitsemaan työelämässään. Valtavasti pidempi aika Suomen historiasta on ollut aikaa ilman pakkoruotsia. Kaksikielisyys ja ruotsinkielisten palvelut voivat hyvin ajalla ennen pakkoruotsia, eikä pakkoruotsin voida osoittaa millään tavalla olevan kaksikielisyyden perusta tai sen kannalta tarpeellista. Koska meillä on historiallista faktaa siitä, että pakkoruotsia ei ennenkään tarvittu kaksikielisyyteen, on todistustaakka pakkoruotsin välttämättömyydestä kaksikielisyyden turvaamiseksi pakkoruotsin kannattajilla.

4. Perustuslakikaan ei edellytä pakkoruotsia

Väite: ”Pakkoruotsin poisto olisi paitsi iso ideologinen muutos, myös hallinnollisesti suuri ja ongelmallinen projekti. Ruotsi on määritelty kielilaissa ja perustuslaissa toiseksi kansalliskieleksemme.”
–  Janne Laitinen, Savon Sanomien Keski-Savon aluetoimituksen johtaja

Vastaus: Perustuslaki ei puhu yhdellä ainoalla sanalla pakkoruotsista. Perustuslain mukaan suomen- ja ruotsinkielisten palvelut on turvattava, mutta missään ei sanota, että tämä tarkoittaisi pakkoruotsia. Perustuslaki edellyttää, että viranomainen voi antaa palvelua sekä ruotsiksi että suomeksi. Tämä ei tarkoita yksittäistä viranomaista, vaan viranomaisinstituutiota. Koska suomen- ja ruotsinkielisten palvelut oli turvattu jo ennen pakkoruotsia, ei voida olettaa, että pakkoruotsi olisi palvelujen turvaamiseksi välttämätön.

Ruotsin opiskelun muuttaminen vapaaehtoiseksi ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Ainoastaan, jos lakiehdotus kirjoitetaan perustuslain vastaiseksi, voi ongelmia tulla. Mitään tarvetta perustuslain vastaiselle muotoilulle ei kuitenkaan ole, mikäli ei vartavasten tahdota perustuslaillisia ongelmia.

5. Pakkoruotsi on tasan oikea termi

Väite: ”Siinä mielessä pakkoruotsi on väärin valittu sana, että emmehän me puhu myöskään pakkomatematiikasta.”
Juhani Lindholm

Vastaus: Ensiksikin pakkoruotsi on täysin looginen termi pakolliselle ruotsille. Ruotsi on ainoa aine, joka on pakollinen kaikilla kouluasteilla peruskoulusta korkeakouluun. Ruotsia on pakko opiskella riippumatta siitä, onko sillä tekemistä oman alan kanssa vai ei. Esimerkiksi historian opiskelija ei joudu opiskelemaan yliopistolla matematiikkaa, mutta ruotsia joutuu. Ahvenanmaalla puolestaan ei ole lainkaan pakollista suomea.

Toiseksi yleissivistävät aineet poikkeavat perustavanlaatuisesti kielistä. Ruotsia puhuu koko maailmassa vain 8,7 miljoonaa ihmistä. Matematiikka taas pätee kaikkialla maailmankaikkeudessa samalla tavalla riippumatta kielistä. Yleissivistyksen kannalta on tärkeämpää, että lapsi osaa sanoa, kuka on Charles Darwin kuin puhua kiinaa. Yleissivistyksen kannalta on tärkeämpää tietää, mikä on keskiarvo kuin puhua somaliaa. Yleissivistyksen kannalta on tärkeämpää osata kirjoittaa kuin puhua tanskaa.

Ennen kaikkea ruotsin vertaaminen matematiikkaan on myös looginen virhe. Se perustuu oletukselle, että yhden aineen tarpeellisuudesta ei voisi puhua puhumatta samalla kaikkien muiden aineiden tarpeellisuudesta. Näin ei tietenkään oikeasti ole, vaan esimerkiksi historian tarpeellisuus on kokonaan erillinen kysymys siitä, onko koulussa tarpeellista opettaa arkeologiaa.

Yleisesti ottaen oikeusvaltio ja liberaali demokratia toimivat siten, että pakottaminen ei ole sallittua, ellei se ole hyvin perusteltua. Todistustaakka on pakottajalla, ei sillä, joka tahtoo lisätä vapaaehtoisuutta ja ihmisten omaa valintaa. Esimerkiksi matematiikan kohdalla alkeiden sisällyttäminen oppivelvollisuuteen on perusteltua, koska yhteiskunnallinen toiminta edellyttää käytännössä kaikilta sellaisia normaaleja taitoja kuten ymmärtää, mitä merkit +, – ja % tarkoittavat. Pakkoruotsin kohdalla järkeviä perusteluja pakottamiselle ei ole annettu.

Pakkoruotsi vahingoittaa suomalaisten kieliosaamista, Suomen kilpailukykyä, eikä sille löydy perusteita kaksikielisyyden turvaamisesta tai Suomen perustuslaista. Jotta pakkoruotsi olisi hyväksyttävää, sille pitäisi löytyä edes asteen verran nykyistä parempia perusteluja. Jos noita perusteluja ei tuoda tiskiin, pakkoruotsista tulee luopua välittömästi haitallisena ja resursseja turhaan syövänä yhteiskunnallisena riippakivenä.

Mainokset

25 thoughts on “Ruotsinpakottajien argumentit ovat yhtä ilmatiiviitä kuin pieru

  1. Henkkoht täältä takarivistä olen jossain määrin sitä mieltä, että on keskimäärin hyvä, jos maan sisällä kansalaiset ymmärtävät toisiaan. Kun ymmärtäminen lakkaa, separoituminen kahteen toisiaan karttelevaan ja kyräilevään leiriin alkaa. Ja se taas johtaa vähitellen eriytyviin asuinalueisiin ja kouluihin ja kulttuurilliseen ghettoutumiseen, mikä ei yleensä ole hyvä yhteiskunnan kehittymisen suunta.

    Joku kolmas yhteinen kieli ei sitten taas ole sama asia kuin se, että jo pelkkä passiivinen sanan sieltä toisen täältä ymmärtäminen auttaa pysymään vähän kärryillä ja seuraamaan asioita siinä toisessa kieliympäristössä. 90% suomenkielisistä ei sitä enimmäkseen tarvitse, mutta koska se ruotsi on siellä päässä latenttina edes auttavasti, niin ei myöskään tule heti primitiivisiä xenofobisia reaktioita, kun sellainen vieraskielinen (vrt. vieraanvärinen tai vierasuskontoinen) supisuomalainen osuu kohdalle tai joutuu johonkin sellaiseen kummalliseen Suomen kolkkaan. Ei tartte niinsanotusti pelätä oman maan kansalaisia.

    Tätä voisi soveltaa myös uskontoihin. Ettei niin tiukasti jäpitettäisi siinä oman uskonnon ummikkojen viitekehyksessä.

    • Itse veikkaan, että nimenomaan ruotsin pakottaminen on yksi niistä pääasiallisista asioista, jotka aiheuttavat suomenkielisten ja ruotsinkielisten välille jännitteitä. RKP ajaa sitä kaikkien suomenruotsalaisten nimissä, jolloin murrosikäiselle pojanjullikalle Pohojanmaalta tulee helposti sellainen olo, että nyt taas bättrefolk kyykyttää.

      • Tottakai tulee. Toisaalta sepä vasta siitä pojanklopista hyvältä tuntuu, kun ne sitten pakkoruotsilla kyykyttämisen sijaan ihan varmasti puhuvat hänestä ja heikäläisistä sillä omalla salakielellään hänen omassa maassaan ja selvästi muodostavat sellaisen elitistisen salaseuran, johon hänellä ei ummikkona ole mitään asiaa.

        Asiana tämä sitten kuitenkin on sellainen, mitä ei teini-ikäinen nuoriso pysty vielä pienillä aivoillaan hahmottamaan, koska heitä ärsyttää yhtä lailla pakkoruotsi kuin se, ettei tunnilla saa käyttää pipoa, että koulu ylipäätään alkaa jo kello 8, 9 tai 10 tai että koulussa on sellainenkin turha aine kuin historia (tai mikä tahansa muu oppiaine, mikä ei itseä satu miellyttämään ja jossa ei ole edes hyvännäköistä opea). Suurin osa siitä asenteesta on sitten kuitenkin siellä vanhempien päässä.

    • Maa on kaksikielinen, joten ruotsinkieliset ovat kaksikielisiä. Koska he ovat kaksikielisiä, he puhuvat suomea. Koska he puhuvat suomea, suomenkieliset ymmärtävät heitä.

      Problem solved.

  2. Ei tässä asiassa tarvitse kansan miettiä yhtään mitään, sen kummemmin suomenkielisten kuin ruotsinkielistenkään. Täytyy ottaa selvää, kuka 1970-luvulla teki kansalle temput ja aiheutti näin suuren kuilun suomenkielisten ja ruotsinkielisten keskuudessa. On turhaa sanoa, että SDP ja RKP jne. Kuka/ketkä ovat ”avainsanoja”. Otetaan selvää ja katsotaan, miksi hän/he niin tekivät. On turhaa riehua, haukkua ja spekuloida, kun vastauksiakin voitaisiin saada. Suomi on pullollaan epämääräisiä sopimuksia ja hyvävelikauppoja, ne on purettavissa. Helpostikin.

    Sekin on auttamattoman väärin, että neljässä vuosikymmenessä ruotsinkieliselle vähemmistölle on virheellisesti syötetty tätä ylimielisyyteen kohoavaa puppua, joten heitäkään ei oikein voida syyttää siitä, että omaksuivat sen, minkä heille vahingollisesti syötettiin milloin historiaan, milloin kulttuuriin, milloin mihinkin tyhjänpäiväiseen vedoten. Tässähän, omasta mielestäni, kärsii eniten ruotsinkielinen vähemmistö joka oikeutetusti pelkää menettävänsä jotain. Mitä se jokin on, on hiukan vaikeaa määritellä, sillä vaihtoehtoja on yhtä paljon kuin ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia.

    Ei ole kansan vika, että kansaa on veity kuin pässiä narulla ja pahemman kerran. Olisi vihdoin aika saada tietää, kenen toimesta ja miksi ihmeessä?

  3. Vaikeaa on keksiä miten se olisi heikentänyt ruotsinkielisten kulttuuria, vaarantanut heidän olemassaolonsa tai ruotsinkieliset palvelunsa, jos minun ei olisi tarvinnut opiskella lainkaan ruotsia. Olen suorittanut virkamiesruotsintutkinnon, mutta kertaakaan en ole tarvinnut ko. kieltä YHTÄÄN MIHINKÄÄN; TOISTAN: YHTÄÄN MIHINKÄÄN, en yksityiselämässä enkä työssä. Enkä kohtuu suuresta tuttavapiiristä huolimatta ole vielä löytänyt ketään joka olisi tarvinnut. Kuvittelisin että ruotsinkielisten omasta piiristä löytyvät kaikilla virkakoneiston tasoilla ne henkilöt joita tarvitaan palvelemaan niitä harvoja ruotsinkielisiä ummikoita tai niitä kieliänkyröitä jotka suomenkielentaidostaan huolimatta haluavat palvelua ruotsiksi. Sama koskee hoito, opetus yms, henkilökuntaa. Mihin he meidän ruotsinosaamistamme tarvitsevat? pohjoismaiset suhteet hoidetaan englanniksi, samoin muu maailma, Itse puhun englantia ja saksaa, ruotsia en ole mihinkään tarvinnut, joten se taito on jo aikaa sitten unohtunut. Luulen olevani aika keskimääräinen tapaus ja tunnen että nuo perustelut mitä todellakin on esitetty ovat typeryydessään suoraa ylimielistä vittuilua itselleni. Jos tätä kieliasiaa ei olisi, minulla ei olisi mitään hankausta ruotsinkielisten kanssa. Vähemmistön on vain maailmassa käytännössä opeteltava se maan enemmistön kieli, sille nyt ei vain elämän realiteettien vuoksi mitään voi, jos haluaa enemmistön kanssa olla tekemisissa. Jos haluaa hengata vain omissa piireissään, niin sitten pärjää vain sillä omalla kielellään. Se että enemmistö pakotetaan opettelemaan vähemmistön kieli, on älyttömyyksistä suurin. Mutta eiköhän tästä päästä asialinjalle, kun venäjän, somalian ja arabian kieliset vähemmistöt kasvavat riittävän suuriksi. Sitten tälle enemmistölle asetettaville kielen opettelemisvaateille tulee luonnollinen loppu. Ja tätähän RKP ja ruotsinkielisten kellokkaat haluavat, siksi innokkaita maahanmuuton kannattajia he ovat. Tyhmyyttään kaivavat oman politiikkansa hautaa.

  4. Avain kysymys on: ”Mihin he meidän ruotsinosaamistamme tarvitsevat?”

    Todellakin, miten se että muu kansa pakotetaan opiskelemaan ruotsia, vaikuttaa ruotsinkielisten kulttuurin tai muun sellaisen säilymiseen? eiväthän suomenkieliset vaikka ruotsia osaisivatkin, mitenkään säilytä heidän kultuuriaan? Ellei kyse ole sitten että he tarvitsevat piikoja ja renkejä jotka puhuvat heille ruotsia?

  5. Ruotsin suomalaiset = ruotsinsuomalaiset.

    On myös mielenkiintoista, Keronen itse määrittelee, mikä on yleissivistyksen kannalta tärkeämpää.

    • Ei, vaan sen tekevät asiantuntijat ja ihmiset ympäri maailman. Kaikkialla maailmassa opiskellaan matematiikkaa ja kerrotaan, kuka oli Einstein, koska nämä ovat universaalisti tärkeitä asioita. Ruotsia ei opeteta juuri missään maailmassa.

  6. Pakko ruotsin saisi mielestäni poistaa. Olin sitä mieltä silloin kuin sitä joutui opiskelemaan ja myös nykyäänkin. Olen 30v. enkä ole kertaakaan elämässäni ruotsia tarvinnut. Tiedän vain yhden henkilön lähipiirissäni joka sitä on tarvinnut ja hänkin sen takia koska muutti Ruotsiin. Joutui myöskin opettelemaan sen uusiksi, koska ei kouluajoilta hirveästi muistanut, sekä suomenruotsin sanat erosivat jonkin verran niistä joita Ruotsissa käytettiin…
    Koulussa menin sekaisin ruotsin- ja englanninkielessä, koska molempia aineita oli välillä samana päivänä jopa peräkkäin ja sekaisinhan siinä meni kumpaa kieltä tuokin sana nyt sitten oli, varsinkin kotona läksyjä tehdessä. Englantiakaan en oppinut kunnolla, koska ruotsi sekoitti niin paljon. Olisi ollut paljon parempi, että olisin osannut edes yhden kielen kunnolla. Nyt aikuisena olen opiskellut vapaaehtoisesti englantia, että osaisin edes sitä. Ruotisista muistan n. 10 sanaa mikä ei kyllä auta yhtään jos pitäisi jotakin ruotsiksi ymmärtää.
    Mielestäni olisi hyvä, että jokainen saisi valita itse mitä kieltä englannin lisäksi opiskelee tai sitten voisi vaikkapa valita lisä englantia jotta oppisi kielen vielä paremmin.

  7. Suomen kouluissa opetettava finlandssvensk ei ole ruotsinkieltä nähnytkään. Se on epämääräistä mongerrusta, jolla ei pärjää sen paremmin suomenruotsalaisten kuin ruotsalaistenkaan kanssa.
    Haastan pakkoruotsin kannattajat käymään Ruotsissa puhumassa Suomessa opetettua kouluruotsia. Suomenruotsi on oma kielensä, jota koko maailmassa puhuu maksimissaan 250 000 ihmistä. Suomenruotsin puhuminen ei helpota Ruotsalaisten kanssa asiointia lainkaan, muista pohjoismaalaisista puhumattakaan. Yhtä hyödyllistä olisi opettaa suomalaisille pakkokielenä inkeroisten kieltä ja väittää, että siitä on pelkästään hyötyä asioidessa liikematkoilla Moskovassa.

    • Suomenruotsi ja riikinruotsi ovat verrattavissa toisiinsa ikään kuin savon murre ja kirjasuomi. Ruotsin kielioppia on kuitenkin vain yhtä, se miten eri alueilla löytyy eri tapoja lausua sanoja on sitten aika tavallista missä kielessä tahansa. Esimerkiksi Skånelainen ruotsi on toinen vaikeasti ymmärrettävä ruotsin murre, Ruotsi itsessään on kuitenkin vain yksi kieli, jossa on yksi oikea kielioppi. Eli mitä tarkoitat kommentillasi?

      • Tarkoitan kommentillani juuri sitä mitä siinä lukee. Suomen kouluissa opetettava kouluruotsi ei ole ruotsinkieltä nähnytkään. Se, että osaa ruotsin kielioppisäännöt ei paljoa pelasta, jos sanoista ja puheesta ei ymmärrä mitään.

      • Multumesc, am primit raspunsul tau, cand voi avea ceva mai mult timp, voi face tortul acela. Stai linistita, nu stiam daca mesajul meu a ajuns la tine. Numai bine si bafta in continuare, faci lucruri deosebite!VA:F [1.s12._1169]plea9e wait…VA:F [1.9.21_1169](from 0 votes)

  8. Minä olen suomenruotsalainen ja elän arkeani suomenkielellä mm. virallisissa asioissa kuten terveydenhiollon ja kaupungin kanssa asioidessani, koska se on kaikille helpompaa. Monien virkaruotsi on niin huonoa, ettei sitä oikein tahdo ymmärtää. Ja minusta on väärin pakottaa ihmisia asioimaan kanssani ruotsiksi kun kuitenkin olen kaksikielinen, se on kaikille mukavampaa näin.

    Tämä pakkoruotsikeskustelu on monessa paikassa mielenkiintoisen yksipuolinen. En ole kertaakaan vielä törmännyt suomenruotsalaisiin, jotka marisisivat siitä, että ruotsinkieleiseen koulusivistykseen kuuluu ns. pakkosuomi. Olisin minäkin ehkä ennemmin käyttänyt aikani jonkin uuden kielen opiskeluun kuin suomen, jota olin osannut sujuvasti jo lapsesta. Tasa-arvo tähänkin siis.

    Tänä päivänä on kova kilpailu työpaikoista ja itse asiassa minusta on hieman hauska seurata suomenkielisten kiivasta ja tunteidentäyttäämää keskustelua pakkoruotsista. Kelle te oikeastaan suuntaatte vauhkoamisenne? Luuletteko te, että keskivertosuomenruotsalainen oikeasti välittää siitä osaatteko ruotsia vai ette? Minä en! Minulle on aivan sama! Oikeastaan meluatte siis ihan vain toistenne kesken tästä asiasta, samalla kun kaksikieliset moniosaajat pöllivät kielitaitoa vaativat työpaikat nenänne alta.Tämä on ensimmäinen ja viimeinen julkinen kommenttini tähän asiaan, palaan takariveihin puhumaan kelle haluan, millä kielellä minä valitsen.

    • ”En ole kertaakaan vielä törmännyt suomenruotsalaisiin, jotka marisisivat siitä, että ruotsinkieleiseen koulusivistykseen kuuluu ns. pakkosuomi”

      Ja heti seuraavassa lauseessa:

      ”Olisin minäkin ehkä ennemmin käyttänyt aikani jonkin uuden kielen opiskeluun kuin suomen,”

      Peilistä löytyy kaipaamasi ”pakkosuomesta” mariseva suomenruotsalainen.

      Sitäpaitsi, Suomessa opetettava äidinkieli (koomisen virheellisesti kuvailemasi ”pakkosuomi”) ei ole kielenopetusta samalla tavalla kuin vieraan kielen opetus. Etkö ole istunut äidinkielen tunneilla, vai etkö huomannut, että siellä lähinnä luettiin kotimaista kirjallisuutta ja kirjoitettiin aineita sen sijaan, että kulutettiin aikaa epäsäännöllisten verbien ulkoaopetteluun? Syy miksi näin on se, että Suomessa suomea puhuvat lähes kaikki kantaväestöstä (sinäkin) äidinkielenään. Siksi sitä opetetaan eri tavalla kuin muita kieliä, joten tasa-arvovertauksesi ontuu. Et sinä opetellut äidinkielen (”pakkosuomen”) tunneillasi puhumaan suomea, vaan ainekirjoitusta, retorisia keinoja ja kirjallisuutta.

      ”Oikeastaan meluatte siis ihan vain toistenne kesken tästä asiasta, samalla kun kaksikieliset moniosaajat pöllivät kielitaitoa vaativat työpaikat nenänne alta”

      Voi sinua lapsiparkaa jos tarjontasi työmarkkinoilla rajoittuu siihen, että puhut suomen lisäksi suomenruotsia. Olet kielitaitosi perusteella pätevä palvelemaan asiakkaita suomen jokaisessa kunnassa, joista kourallisessa suomenruotsia puhutaan enemmistökielenä. Onneksi olkoon!

      Minähän en voi Kirkkonummella ja Kauniaisissa työskennellä marketin kassalla, koska viet häkellyttävällä osaamisellasi asiakaspalvelutyöt noista kunnista minun nenäni edestä. Kylläpä minua nyt harmittaa suuresti, etten osaa kuin suomea, englantia, venäjää, saksaa ja viittä ohjelmointikieltä.

      Moniosaajaksi kiivastut omista kommenteistasi todella nopeasti.

      • Tuota, suomessa voi käydä koulusivistyksen täysin ruotsinkielellä aina lukioon asti korkeakouluihin, eli suomentunneilla tosiaan opiskelimme suomen kielioppia verbien taivutuksineen ja äidinkielen tunneilla kirjallisuutta ja esseiden kirjoitusta, ihan kuin suomenkielisissä kouluissa tehdään suomeksi. Eli kaikki muut aineet käydään läpi ruotsinkielellä ruotsinkielisistä kirjoista.
        Se, jos teidän koulullenne on sattunut ruotsinopettaja, joka puhuu vaikeasti ymmärrettävää murretta ruotsinkielellä, se kannattaa ottaa esille asiaankuuluvalla tavalla, omassa koulussa. Lapissa, missä nykyään asun, monet ruotsinkielen opettajat puhuvat riikinruotsia, koska olemme niin lähellä Ruotsin rajaa, ja täällä riikinruotsi on jokapäiväistä kieltenopettajien keskuudessa. Eli mikäli se vielä jäi epäselväksi, ruotsia voi puhua omalla murteella, mutta kielioppia on vain yksi ja sama. Kuka puhuu suomea kirjakielenä lausuttuna vaikka kielioppi on kunnossa?
        Marinalla pakkokieliopiskelusta tarkoitin lähinnä julkista keskustelua asiasta, eli miten asia esiintyy mediassa, pahoittelen etten esittänyt asiaa selkeämmin edellisessä viestissä. En varsinaisesti huuda hiekkalaatikoilla (kutsuthan minua lapsiparaksi) ”Äitiiiiii, mä en haluu opiskella suomeeee/ruotsii!!!!!”, enkä aloita vetoomuksia pakkosuomen poistamiseksi kouluista. (Jos pakkosuomesta on tullut julkkissana, lienee reilua ja perusteltua myös puhua pakkosuomesta, pakkomatikasta, pakkokemiasta jne.)
        Ja onko hieman lapsellista yksinkertaistaa ruotsin kielitaidon ainoa hyödyntämismahdollisuus Kauniaisten kassalla työskentelyyn? Sitä voi kukin pohtia hiljaa itsekseen.
        Kiitos palautteestasi, se oli oiva lisä koko keskusteluun todistaen oman tietämättömyytesi Suomen kielipolitiikasta ja olemassa olevista opetussuunnitelmista. – Ja kyllä, virallisissa tahoissa minun äidinkieleksi on merkitty ruotsi, ei suomi.

  9. http://svenskfinland.fi/educationfin.htm
    Epäilen, että edes avaat linkkiä, koska vaikutat laiskalta ja välinpitämättömältä yksilöltä, joten lainaan tässä sivuston ensimmäisestä kappaleesta:
    ”Suomessa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä kouluja. Ruotsinkielisissä kouluissa opetus on ruotsiksi ja suurin osa opettajista puhuu sitä myös äidinkielenään. Näissä kouluissa suomea opetetaan pakollisena vieraana kielenä. Sama pätee toisinpäin: ruotsin kielen opiskelu on suomalaisissa kouluissa pakollista. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat kunnittain. Suomenkielisissä kunnissa ruotsin kielen opiskelu aloitetaan yleensä seitsemännellä luokalla. Ruotsinkieliset puolestaan aloittavat suomen opiskelun jo kolmannella luokalla.”

  10. ”eli suomentunneilla tosiaan opiskelimme suomen kielioppia verbien taivutuksineen ja äidinkielen tunneilla kirjallisuutta ja esseiden kirjoitusta, ihan kuin suomenkielisissä kouluissa tehdään suomeksi. ”

    Siinä tapauksessa olin väärässä. Mahtoi olla puuduttavaa.

    ” (Jos pakkosuomesta on tullut julkkissana, lienee reilua ja perusteltua myös puhua pakkosuomesta, pakkomatikasta, pakkokemiasta jne.)”

    Tämä osoittaa ettet vaivautunut lukemaan Kerosen kirjoitusta. Ensinnäkin, ruotsinkieli on pakollinen ala-asteelta korkeakouluun, mutta matematiikka ja kemia eivät.

    Matematiikka ja kemia ovat universaaleja asioita eivätkä kielestä riippuvia. Niitä opetetaan länsimaissa kaikkialla. Ruotsia ei. Rinnastuksesi osoittaa täysin miten pihalla ruotsiinpakottajien argumentit ovat. Kaikissa maissa kuitenkin opetetaan paikallista valtakieltä.

    Ruotsi ei ole Suomessa valtakieli. Se ei edes ole suurin vähemmistökieli, joten sen pakollinen opettaminen ei ole hyödyllistä eikä järkevää, jos sen voi korvata jollakin muulla oppiaineella.

    ”Ja onko hieman lapsellista yksinkertaistaa ruotsin kielitaidon ainoa hyödyntämismahdollisuus Kauniaisten kassalla työskentelyyn”

    Ei se sen lapsellisempaa ole kuin julistaa itsensä moniosaajaksi sen vuoksi, että asuu Lapissa ja puhuu ruotsia.

    ” Ja kyllä, virallisissa tahoissa minun äidinkieleksi on merkitty ruotsi, ei suomi.”

    Virallisissa tahoissa minun äidinkieleksi ei ole merkittyä suomea eikä ruotsia. Silti en näe syytä pakottaa sinua opettelemaan minun äidinkieltäni.

    ”Epäilen, että edes avaat linkkiä, koska vaikutat laiskalta ja välinpitämättömältä yksilöltä”

    Moniosaajan ammattitaidollako teit tuon johtopäätöksen perustuen kahteen kommenttiin, jotka kirjoitin Turkulaisen yhteiskunta-aktiivin blogiin? Älä jää Lappiin, Yhdysvalloissa erinäiset vakoiluorganisaatiot kaipaavat häkellyttävää profilointiosaamistasi enemmän kuin Lappi.

    Mutta osaan minäkin profiloida. Vaikutat paskantärkeilevältä, etkä pysty kirjoittamaan yhtäkään kappaletta ilman, että korostat omaa erinomaisuuttasi. Tekstiin ujuttelemasi piikittelyt nostavat itsetuntoasi kirjoittaessasi niitä itsesi lietsomassa vimmassasi, mutta pahastut huomatessasi, etten vajoa tasollesi.

    Ei taidettu moniosaajakoulussa opettaa, ettei kannata sortua ad hominem- hyökkäyksiin, koska saatat johtaa itsesi naurunalaiseksi.

    • Taisin tosiaan lukea ensimmäisen vastauksesi minun kommenttiin huolimattomasti, koska ryhdyin kommentoimaan itse asiaa asiattomalla tavalla vasta sinun sorruttua siihen, ja tein sen tietoisesti, vaikka turhalta selittelyltähän se nyt kuulostaa, huomaan itsekin. Ja mitä koulutukseni erillispiirtiesiin tulee, onko se sitten oleellista koko keskustelun kannalta?
      Itse kirjoitukseen minulla ei enää ole mitään lisäkommentoitavaa, joten kuittaan ja kiitän.

  11. Itse et vaivautunut nostamaan koulutuksesi erillispiirteitä esiin, vaan julistit yksinomaan moniosaamista heppoisin perustein. Sen lisäksi haukut minua laiskaksi.

    Itse asiasta et juurikaan keskustellut. Toisesta kommentistasi huomaa heti, että puolessavälissä kirjoitustasi alat lietsomaan itseäsi vimmaan ja korostat omaa erinomaisuuttasi muiden kustannuksella. Itse keskusteluun et tuonut mitään lisäarvoa.

    Omat harhaluulosi minun asiattomista kommenteista ovat mielenkiintoinen lisä keskustelutyyliisi. Ikäänkuin asiattomuutesi olisi vain ollut reaktiivista. Pelaat uhrikorttia vailla näyttöä.

    Moniosaajaksi vaikutat todella toistaitoiselta keskustelijalta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s