Vain syyttömillä on pelättävää

Cyberpoliisi Jarno Saarinen kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan viranomaisvalvonnasta otsikolla Korkea yksityisyyden suoja heikentää turvallisuutta. Saarinen väittää, että viranomaisten valvonta ei ole uhka tavalliselle kansalaiselle, mutta se lisää yhteiskunnan turvallisuutta. Saarisen mukaan ”on niin, että vaikka valtiot saisivat reilusti lisäinformaatiota tietoliikenteen valvonnan kautta, ei sillä olisi tavalliselle veronmaksajalle mitään merkitystä.” Todellisuudessa asia on täysin päinvastaisesti. Valvonnalla ei ole mitään merkitystä rikollisille, mutta se vahingoittaa sekä yhteiskunnan että tavallisen kansalaisen turvallisuutta.

Rikolliselle ja terroristille ei valvonnalla ole merkitystä, koska rikolliset ja terroristit osaavat jo kikat ja keinot, joilla salata yhteys, reitittää se viranomaisten ulottumattomiin ja kiertää valvonta. Jos toiminta on kyseenalaista, silloin se salataan. Jos toiminta ei ole kyseenalaista, silloin sitä ei salata. Valvonta vaikuttaa ainoastaan lainkuuliaisiin kansalaisiin, jotka eivät ole aikaisemmin kokeneet tarvetta salata toimintaansa Internetissä. Rikolliset ovat salanneet toimintansa iät ja ajat.

Saarisen mukaan ”Valtion turvallisuustahoja tuskin kiinnostaa, kenelle joku yksittäinen ihminen soittaa tai lähettää sähköpostia, ja mikä sen sisältö on, ellei se sitten sisällä jotain sellaista, joka todella uhkaa valtion turvallisuutta.” Tämä perustuu oletukseen, että viranomaiset aina ja kaikkialla toimivat rehellisesti ja noudattaen lakia. Empiirinen kokemus Suomen omien viranomaisten toiminnasta sekä NSA:n Prism-vakoilujärjestelmästä osoittavat kuitenkin jotain aivan toisenlaista.

Todellisuudessa viranomaiset eivät toimi aina kansalaisten puolella. Suomesta hyvä ja usein käyttämäni esimerkki on tapaus Matti Nikki. Matti Nikki ylläpiti sivustoa lapsiporno.info, jossa hän kirjoitti kriittisesti lapsipornosensuurista ja siitä, miten tämä sensuuri ei estä lapsipornoa, mutta sensuuria voidaan käyttää helposti sensuroimaan myös täysin laillista materiaalia. Pian Matti Nikin oma sivusto joutui tälle sensuurilistalle. Viranomaiset siis käyttivät valtaansa hiljentääkseen kriittisen, avoimeen demokratiaan kuuluvan mielipiteen.

Myös NSA:n Prism-vakoilujärjestelmää ollaan todennäköisesti käytetty väärin ja aivan muihin tarkoituksiin kuin kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuuden lisäämiseksi. Bloombergin, joka on yksi maailman suurimmista informaatioalan yrityksistä, mukaan NSA:n vakoilujärjestelmän keräämiä tietoja on luovutettu liike-elämälle vastineena siitä, että firmat tekevät sovelluksiinsa ja ohjelmistoihinsa takaportteja, joita hallitus voi käyttää hyväkseen vakoillakseen kansalaisiaan entisestään. Näitä viranomaisvakoilusta hyötyviä yrityksiä ovat esimerkiksi IT-alan jätit Microsoft ja Intel. Jos jotain tietoa voidaan käyttää väärin, sitä todennäköisesti tullaan käyttämään väärin.

Vaikka suurin osa viranomaisista toimisi lain rajoissa, moraalisesti ja oikein, ei tarvita kuin yksi mätä omena, joka on valmis käyttämään tietoja tai valtaansa kyseenalaisesti. Tämän vuoksi on ensisijaisen tärkeää, että kansalaisilla on aitoja keinoja suojautua viranomaisten mielivaltaa vastaan. Mikäli joku moderni Hitleri pääsisi valtaan valtiossa, joka on kerännyt valmiiksi kansalaisten sormenjäljet ja DNA:n ja ottanut kansalaisten tietoliikenteen valvontaan, jättäisi hänen gestaponsa Natsi-Saksan kakkoseksi. Koskaan ei voida tietää, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan, minkä vuoksi on ensisijaisen tärkeää, että varaudutaan pahimpaan.

Saarisen mukaan ”Meidän yhteiskuntamme olisi valittava, kumpi meille on tärkeämpää – yksilön tietosuoja vai yhteisön, ja sitä kautta myös yksilöiden turvallisuus”. Väärin. Yksilön tietosuoja ja turvallisuus kulkevat käsikkäin. Yksityisyys on yksi tärkeimmistä suojakeinoista, mitä yksilöllä on olemassa. Yksityisyys ja mahdollisuus toimia anonyymisti ovat tiedonvälityksen, lähdesuojan, totuuden julkituomisen ja demokratian viimeisiä turvasatamia. Mikäli yksityisyys murennetaan, tuhotaan samalla demokraattisen ja vapaan kansalaisyhteiskunnan peruspilarit. Yksityisyys ja turvallisuus eivät ole toistensa vastakohtia, vaan toisilleen välttämättömiä.

Filosoraptori